Tieto on öljyä

Tieto on öljyyn verrattava raaka-aine, jota jalostamalla ja anlysoimalla on mahdollista tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Suomessa julkinen sektori ja jotkut yksityiset yritykset aukaisevat datavarantojaan tarkoituksenaan tehostaa toimintoja ja luoda uusia innovaatioita ja sitä kautta liiketoimintaa.

Avoimen datan esimerkkejä

Helsinki Region Infoshare, http://www.hri.fi/fi/, on hieno ja monipuolinen palvelu, josta Helsingin avaamat tietoaineistot ovat jokaisen käytettävissä. Esim. Hesari on visualisoinut avointa dataa useisiin artikkeleihin ja tuonut uutta näkökulmaa asioihin. Muita datan avaajia ovat mm. Yle, Trafi, HSL, maamittaushallitus, Ilmatieteen laitos ja liikennevirasto. Esimerkkejä löytyy lukuisia mm. osoitteesta https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset.

Harvoja menestystarinoita

Vaikka avointa dataa on saatavilla eri lähteistä, sen käyttö yritysten liiketoiminnassa on edelleen melko harvinaista. Puhumattakaan menestyvistä yrityksistä, joiden toiminta perustuu avoimeen dataan. Toki on olemassa myös muutamia poikkeuksia, joissa avoimella datalla tehdään liiketoimintaa.

Kehittäjät käyttävät vapaa-aikaansa koodaamiseen

Kehittäjien kanssa jutellessa törmää samaan ongelmaan, rahoitusta ideoiden kehittämiseen, protojen ja demojen tekemiseen on vaikea saada. Kehitystyö tehdään usein omalla vapaa-ajalla normaalin työajan jälkeen. Ensin koodataan kahdeksan tuntia töissä ja sen jälkeen kotona sama kahdeksan tuntia avoimen datan appseja.

Syitä ja selityksiä

Innovaatiot vaativat aina pääomia, ja jonkun on maksettava viulut, mikäli avoimeen dataan perustuvalla yritystoiminnalla aikoo elää. Joku voi toki sanoa, että hyvä idea saa aina rahoituksen. Tämä pitää varmasti osittain paikkansa, mutta jos avoimesta datasta pyritään tekemään Suomelle kilpailutekijä, täytyy avoimen datan avaamiseen, avoimen datan jalostamiseen, analysointiin ja siihen perustuvien sovellusten kehittämiseen saada lisää pääomia julkiselta sektorilta ja yrityksiltä.

Ainakin seuraavia asioita tarvitaan menestymiseen:

• API:en kehittämistä ja standardointia
• halua julkaista avointa dataa, myös yrityksiltä
• liiketoimintamallien hioimista
• yhteistyötä eri organisaatioiden välillä
• jalostetun datan ja koodin jakamista muille

ja tietysti hyviä ideoita.

Lopuksi

Suomi on kärkipäässä avoimen datan hyödyntämisessä. Meillä on myös hyvä infrastruktuuri ja edellytykset toimia edelläkävijänä, mm. digibarometrin mukaan Suomi on 2. sijalla, kun katsotaan Suomen digitaalista asentoa http://digi.fi/files/2015/03/Digibarometri-2015.pdf. Jostain syystä harvat yritykset hyödyntävät avointa dataa liiketoiminnassaan.

Tässä on tuhannen taalan paikka tehdä hyvää liiketoimintaa, mutta sitä ei synny ilman pääomia.

PS. kannattaa katsoa nämä sivut, yksi hyvä tapa edistää digitaalista avoimuutta http://openfinlandchallenge.fi/

Avainsanat: avoin data, avoimen data hyödyntäminen